Tietomallinnus rakennuttajan työkaluna: mitä hyötyä BIMistä on päätöksenteossa ja toteutuksessa?

Tietomallinnus rakennuttajan työkaluna auttaa tekemään investointiin vaikuttavat ratkaisut ajantasaisen ja havainnollisen tiedon pohjalta. Rakennuttaja voi vertailla suunnitteluvaihtoehtoja, seurata määriä, tunnistaa yhteensovitusongelmia ja välittää päätökset hankkeen osapuolille yhdenmukaisessa muodossa. Hyöty syntyy kuitenkin vasta, kun tilaaja määrittelee mallien käyttötarkoitukset, tietosisällön ja vastuut ennen suunnittelun käynnistymistä.

Tietomalli ei ole vain kolmiulotteinen esitys rakennuksesta. Se yhdistää geometriaan tietoa rakennusosista, materiaaleista, tiloista, järjestelmistä ja määristä. Rakennuttajan kannalta olennaista on määrittää, mihin päätöksiin mallia käytetään ja milloin tiedon pitää olla käytettävissä.

Tietomallinnus rakennuttajan työkaluna päätöksenteossa

Hankkeen alkuvaiheessa tietomallilla voidaan tutkia esimerkiksi rakennuksen massoittelua, tilatehokkuutta, kerrosalaa, toimintojen sijoittelua ja teknisten järjestelmien tilantarvetta. Vaihtoehdot voidaan esittää samalla tarkkuustasolla, jolloin rakennuttaja näkee ratkaisujen erot ilman vaikeasti tulkittavien piirustussarjojen vertailua.

Vertailulle kannattaa määrittää selkeät arviointiperusteet. Investointikustannus ei yksin riitä, jos vaihtoehdot eroavat käytettävyydeltään, energiatehokkuudeltaan tai muuntojoustavuudeltaan. Tietomallista saatavat pinta-ala-, tila- ja rakennusosatiedot tukevat päätösmuistiota, jossa vaihtoehtojen vaikutukset esitetään samalla rakenteella. Päätösten ajoitus liittyy myös hankkeen projektisuunnitteluun ja valmisteluun.

Rakennuttajan ei tarvitse tarkastella mallin jokaista yksityiskohtaa. Projektinjohdon tehtävänä on jalostaa mallista päätöksenteon kannalta olennaiset näkymät, tunnusluvut ja poikkeamat. Näin ohjausryhmä käsittelee ratkaistavan asian eikä käytä kokousaikaa mallin tekniseen tulkintaan.

Määrälaskenta ja kustannusohjaus tietomallista

Mallipohjainen määrälaskenta nopeuttaa rakennusosien, materiaalien ja tilojen määrien kokoamista. Rakennuttaja voi seurata, miten suunnitteluratkaisu muuttaa esimerkiksi julkisivupinta-alaa, väliseinien määrää tai taloteknisten järjestelmien laajuutta. Laskennan luotettavuus riippuu mallinnustavasta: rakennusosat pitää nimetä, luokitella ja rajata sovitulla tavalla.

Määräluettelo ei korvaa kustannusasiantuntijan arviota. Mallista puuttuvat tiedot, työmenekit, työmaajärjestelyt ja markkinahintojen muutokset vaativat erillistä arviointia. Rakennuttajan kannattaa siksi tarkastella määrien muutoksia rinnakkain kustannusennusteen kanssa. Suuri poikkeama voi kertoa suunnittelumuutoksesta, mallinnusvirheestä tai puutteellisesta lähtötiedosta.

Määrätarkastukset kannattaa ajoittaa hankkeen päätösportteihin. Tällöin rakennuttaja voi reagoida kustannusvaikutuksiin ennen kuin ratkaisut lukitaan urakkalaskentaa tai hankintaa varten. Taulukko kuvaa tietomallin tavallisia käyttökohteita eri vaiheissa.

Tietomallin arvo ei synny näyttävästä kolmiulotteisesta näkymästä, vaan päätöksiin sopivasta ja tarkastetusta tiedosta.

Selkeät tietomallivaatimukset ohjaavat tiedon laatua

Rakennuttajan tietomallivaatimuksissa määritellään mallien käyttötarkoitukset, tarkkuustasot, nimeämiskäytännöt, tiedostomuodot ja tarkastusmenettelyt. Vaatimusten tulee vastata hankkeen tavoitteita. Tarpeettoman yksityiskohtainen mallinnus lisää suunnittelutyötä, mutta liian suppea tietosisältö estää määrälaskennan tai ylläpitotiedon hyödyntämisen.

Jokaiselle mallille tarvitaan vastuuhenkilö, julkaisuaikataulu ja hyväksymismenettely. Rakennuttajan tulee myös ratkaista, missä hankkeen hyväksytty aineisto säilytetään ja miten versiot erotetaan toisistaan. Yhteinen tietoympäristö vähentää riskiä, että urakoitsija hinnoittelee vanhan suunnitelman tai työmaa toteuttaa ratkaisun, jonka suunnittelija on jo muuttanut.

Kansalliset ohjeet tarjoavat vaatimustyölle perustan, mutta jokainen hanke tarvitsee oman tietomallisuunnitelmansa. buildingSMART Finland julkaisee tietomallintamista ja tiedonhallintaa koskevia ohjeita sekä standardeja. Hankekohtaisessa suunnitelmassa yleiset periaatteet muutetaan vastuiksi, määräajoiksi ja tarkastettaviksi toimituksiksi.

Havainnollistaminen ja suunnitelmien yhteensovitus

Kolmiulotteinen malli auttaa käyttäjiä, sijoittajia ja tilaajan edustajia ymmärtämään ratkaisut ennen rakentamista. Mallista voidaan tarkastella kulkureittejä, työskentelyalueita, näkymiä, huoltotiloja ja laitteiden sijoittelua. Havainnollinen käsittely tuo esiin tarpeita, joita kaksiulotteisista piirustuksista on vaikea tunnistaa.

Yhdistelmämallissa arkkitehti-, rakenne- ja talotekniikkasuunnitelmat kootaan samaan näkymään. Suunnitteluryhmä voi havaita esimerkiksi kanavan ja palkin törmäyksen, puutteellisen huoltotilan tai ristiriitaiset läpiviennit ennen työmaavaihetta. Havainto tarvitsee vastuuhenkilön, määräajan ja kuittauksen, jotta tarkastus johtaa korjaukseen.

Rakennuttajan kannattaa järjestää mallikatselmukset ennalta sovituissa suunnitteluvaiheissa. Katselmuksessa käsitellään tilaajan päätöksiä vaativat asiat, avoimet yhteensovitusongelmat ja kustannuksiin vaikuttavat muutokset. Teknisten havaintojen käsittely voidaan jättää suunnitteluryhmän erilliseen koordinointikokoukseen.

Tietomallinnus rakennuttajan työkaluna työmaalla ja luovutuksessa

Työmaalla tietomalli tukee perehdytystä, asennusjärjestyksen suunnittelua, työvaiheiden yhteensovitusta ja laadunvarmistusta. Työnjohto voi tarkastella yksityiskohtia mallista rakennuspaikalla, mutta projektin on varmistettava, että käytössä on hyväksytty versio. Piirustusten, mallien ja työselostusten väliset ristiriidat pitää käsitellä sovitun menettelyn kautta.

Toteutuksen aikana malliin voidaan päivittää hyväksytyt muutokset ja toteumatiedot. Rakennuttaja saa näin paremman kuvan siitä, vastaako rakentaminen suunnitelmia ja vaikuttavatko muutokset kustannuksiin, aikatauluun tai ylläpitoon. Mallia voidaan käyttää myös tarkastusten ja puutteiden paikantamiseen. Käytännön menettelyt kannattaa yhdistää työmaavalvonnan ja tarkastusten prosesseihin.

Luovutuksessa rakennuttajan tulee saada sovitun sisältöinen toteumamalli, ei suunnitteluvaiheen mallin nimeä vaihtamalla tuotettu tiedosto. Projektiryhmä tarkastaa, että muutokset, laitetiedot ja huoltoon tarvittavat tunnisteet vastaavat toteutusta. Hallittu tiedonsiirto tukee käyttöönottoa ja vähentää myöhempää tiedon etsimistä. Finmonte Ab Oy voi sovittaa tietomallien käytön osaksi projektisuunnittelua, rakentamisen projektinjohtoa ja luovutuksen hallintaa koko hankkeen ajaksi.